Remonttiapulainen

 

 

 

Paprikat pääsee kohta uusii ruukkuihi. Ihanaa kun kesä tulee!

La Maison - keittiöhaaveilua

Taas vähän haaveilua, kun ei tuota ihan noin vaan rempata ilman rahaa. Tuos on kuvia meidän keittiöstä, ja haavekeittiöistä.

Keittiöstä olohuoneeseen, ekoina päivinä. Lähti tuo kaapisto jääkaapin vierestä aika äkkiä.

Tämä myös muuttopäivinä otettu kuva

Keittiö oli tuollainen myös silloin ku muutettii, mut ajattelin laittaa tän kuvan että tietää mistä sitte lähtää liikkeelle kun on rahaa.

On se tästä kuvakulmasta vähän muuttunu ekaan kuvaan verrattuna

Ja sitten sitä haaveilua:

Tätä välitilaan

Ja nyt ku laitoin kuvat mitkä miellyttää niin tajusin just, että maku on muuttunu puolessa vuodessa. Sama tyyli, mut nyt on vaaleat kaapin ovet. Ennen oli vain tumman ruskea puu  ovien värinä. Jännästi se muuttuu ajan myötä.


-Laura-

Ulkomaille!!

Voi miten haluan ulkomaille! Kaverini kyseli tänään että minkälaista Turkin Alanyassa on.  Ja muistojahan sieltä tuli mieleen ja piti kaivaa kaikki kuvat esille ja ihastella niitä. 

Alanya  2009

Ulkona lämmintä sen 30-35 astetta ja yöllä 25, niin viileää että pystyy nukkuu. 

-Laura-

La maison - yläkerta, tytön ja pojan huone

Nii no mitä tuosta voi nyt sit sanoo? Paljon on tekemistä. Nii tai oli. Tapettii ja sähköjohtoo pois. 

Viisi kerrosta tapettia löyty, pinkopahvia, huokolevyä sekä saumapaperia (sanomalehteä vuodelta 1966)

Ilmeisesti jonkunnäköstä kosteutta joskus ollu havaittavissa, nyt kuitenki kuiva koko nurkka. 

Tarkotuksena oli laittaa laminaatti yläkertaa molempii huoneisiin, koska eihän muovimaton alla voi olla ku levyt. Tai niin myö ajateltii. Muovimatto oli jokatapauksessa otettava pois, koska se oli niin huonossa kunnossa. Ukko sitte yhtenä päivänä tässä vähän aika sitte ajatteli.. wuhuu! No ei, tosiaa ajatteli että jos siel olis sitteki lautalattia. Hän kävi sit kattomassa ja raotti kovalevyä ja sit alko iloinen tanssi niin yläkerrassa kuin alakerrassaki. Eli siel oli alkuperäinen lautalattia. 

 Lattia on paikka paikoin tosi pahasti naarmuilla ja se vaatii hionnan ja uuden maalin. Uuden verosta kiiltävää ja sileää lattiaa ei haluta vaan mielummin mattapintanen ja rosoinen ja etenkin vanhan näkönen.

  Jatkoon vaadittiin yksi rallikisa, ja uutta puhtia. Sitä tuli ja ukko jatkoi lattian esille ottoa. Alkovissa oli levy ja siihen ei koskettaisi vielä ennenku ostettais lattialautaa. Sinne se sorkkarauta kuitenki meni ja vääns kovalevyt halki. Sielä oli kas kummaa, lautaa, tosin ei maalattua, mutta lautaa kuitenki. 

Kaksi poikittaista lautaa, mitkä oli laitettu alkovin ja ite huoneen väliin notku ja oli suurinpiirtein kirveellä kavennettu. Eli rakoja oli melkeinpä joka paikassa ja purut näky. Ulkovarastossa oli sattumalta 4 kpl lattialautaa ja sopivan mittasia, mutta vähä paksumpia ku edelliset. 

Vanhat laudat nostettii ylös. 

Alta löytyi jostain syystä palanut lattialankku lautoja tukemassa. Siinä sitte säikähdettii pahemman kerran et onko tää joskus palanu, mut ei ollu ku oli vartavasten laitettu sinne...kait...

Uusien lautojen mallailua, ja siihen ne sitte kiinni napsutellaa.

-Laura-

La maison - uunit ja muuri

Kesällä kun alkoi ulkona olo kyllästyttää siirryin sisälle ja hetken miehen kanssa mietittyä päätimme katsoa miltä näyttää keittiön muuri ilman valkosta rappausta. Kokeiltii yhteen tiileen kuinka punainen tiili oli, ja se näytti aika kivalle, joten tuumasta toimeen. 

Koskematon

Tuossa kunnossa se sitten oliki seuraavat 5-6kk. Kun ukko sit sai talvella inspiraation niin sitä kilkuteltii kittilastan ja vasaran kanssa aina kun oli mielenkiintoa ja aikaa. Pitihän sitä töissä käydä ja harrastaa autourheilua sekä käydä välillä yläkerrassa.

 Joissain kohdissa vähä jännitti mitä rappauksen alla on, kun oli niin hurjia möykkyjä paikka paikoin, mutta tiiliä sieltä joka paikasta löyty. Kovasti mies yritti ettiä tiilistä tiilitehtaan leimoja, mutta mitään muuta ei löytynyt kun ihanan vanhoja tiiliä. 

Jossain vaiheessa kun tullaa takas alakertaa, maalataan uuni ja joskus tulevaisuudessa lattia vaihdetaan. Laminaatti oli lattiassa kun muutettiin, mut eteinen ja yläkerran aula on edelleen sitä vanhaa lautaa, jota toivottavasti löytyy myös laminaatin alta. 

Tuosta uunista vielä sen verran, että syksyllä kun alko viilenemää, otimme uunin käyttöön ja pelas hyvin, mutta sitten alko tössäyttelee savua uunin luukusta ja levyjen välistä pihalle. Tehtii tulet sivussa olevaan tuhkaluukkuun, ja ei auttanu, ei vetäny nii ei vetäny. Pari päivää ku kirottii niin päätettii kattoo levyjen alle. 

Ei ihme ettei vetäny ku tolle näytti koko uunin päälliosa. Ukko näytti hanskoja, imuria ja kittilastaa. (Kittilasta onkin aika monipuolinen työkalu) 

Tiedä sit mistä se johtuu että tuo kerää noin paljon tota töhnää tonne uuniin...?

Ja heti kokeiltii että lähteekö vetämään. Ja kuva kertoo enemmän ku 1000 sanaa, eikös se niin mene?

humisee humisee!!

Meidän makuuhuoneessa on pönttöuuni ja sitä ei edellisen omistajan mukaan ole käytetty moneen vuoteen. No uhkarohkeina päätimme kokeilla miten pönttö vetää, kun makkarissa ei ole patteria tai muuta lämmön lähdettä. 

 Ukko se laitto pari tikkua ristiin ja pari suikaletta paperii ja kaikki mahdolliset pellit (kolme kpl, 2 uunissa ja 1 keittiössä) auki ja tuikkas tulille. Ihmettelen että miten on voinu olla käyttämättä uunia mikä toimii moitteettomasti. Eli veti hyvin ja anto hyvän lämmön. 

Nukkuisitko ite makuuhuoneessa missä on 15 astetta lämmintä yöllä? Sen verran sielä olis joka päivä jos ei uunia käytettäis.

 

Löytyi muuten meidän makuun puulaatikko, puuliiteristä. Kai se on ollu perunalaatikko. Nyt sillä on tärkeä tehtävä miellyttää silmää sekä pitää puut laatikossa. 

-Laura-

La maison - kaiteet ja wc

Jospas sitä mentäs sitte sisälle. Teemme kaikkea kaiken aikaa hyvin pienellä raha määrällä, koska vain toinen meistä käy töissä ja toinen on kotona pojan kanssa.

Muuttohetkellä talohan oli hyvässä kunnossa, ikkunaremontit ja ulkokuori oli tehty, sähköjohdoista ja pistorasioista oli osa uutta ja osa vanhaa. Ja viemäriputki on vanha betoniputki ja se kuvataan keväällä, että tartteeko sinne ujuttaa muovinen sisälle. Keittiö on varmaa 90 luvulta eikä miellytä silmää, mutta raha tilanteen takia sitä täytyy katella, ja ensimmäinen versio siitä tehdään ku saadaa maalit ostettua ja päästää ylipäätää alakertaa tekemää mitää suurempaa.

Ihan ensimmäisenä vaihdoimme kaiteet ja ukko pääsi toteuttamaan puuseppä unelmaansa. 

Seinille, lattialle/rappusille eikä katolle ole siis vielä tehty yhtää mitää. Kaiteet on sahattu, hiottu ja vahattu antiikki tammi värillä.

Palataapas sitte alakertaa ja mennää vessaa.

 Tuossa kohtaa vessalle ei ole tehty mitään muuta kun maalattu lämminvesivaraajan putket valkoseksi. Varaaja on ruma ja halusimme jotenki piilottaa sen, ostimme kankaan ja ompelin verhon eteen, wc paperirullateline vaihdettiin, ja pyyhekoukut vaihdettiin, ostimme Parollista pyykkikorin.

-Laura-

Lilli ja Luru

Luru tuli meille vuonna 2008, tyttönen on asunut 3 vuotta sisällä mutta tänne kun muutettii niin neiti sopeutu ulkokissaksi parissa viikossa. Nyt ei muuta tekiskää kun olis ulkona ja söis, söis, söis ja nukkuis ja söis. Tietenki naama on ollu välillä hurjan näkönen kun muutettii tänne naapurin kissojen reviirille, mut nyt on jonkunlainen sopu syntynyt. Syksyllä Lurun häntää purtiin niin että viikkoa myöhemmin tulehtu pahasti. Onneks on niin pönttö kissa että ottaa lääkkeet hyvin, tietty kun on niin ahne, että syö melkein mitä vaan. Nytteki huutaa ulos.

Lilli onkin sitten se meidän perheen hienohelma. Tuli kesällä 2009 asustelemaan maalta kerrostaloon luovutusikäisenä myös. Sisäkissa siitä tuli kertaheitolla, eikä ulkokissaa saa enää tekemälläkään vaikka ollaa sitä koitettukki, millo valjaissa, millo vapaana ja laitettu vaan ulko-ovi kii. Ei, niin ei! Pentuna Lillille tuli suolitukos ja meni tosi huonoo kuntoo, mut selvittii eläinlääkärireissulla ja sitte matolääkkeet aiheutti vähä kuolaamista, mut ei suurempia. Viime kesänä neiti joutu olee kauemmin ulkona ja lähtiki sitte kattelee ympäristöä. Eikä sitte illalla kuulunu mitää ja lähtii huhuilemaa sitä ja pieni miu kuului naapuritontilta ja sieltä sitte raukka haettii sisälle, ja kissan naama oliki sitte hurjan näkönen, oli saanu joltain tassusta oikein kunnolla. 

Puoleen vuoteen ei Lilli ulos suostunu menee, ennenku sit tuli eka lumisade ja piha-allas meni jäähän. Vein Lillin valjaissa ulos, kierreltii pihaa ja pitihän sinne altaalle mennä ja jään päälle, mutta kun ei se jää kestä ku on vaan joitain millejä paksu. Sinne humpsahti ja täyttä vauhtia sisälle. Ei ole taas ulos suostunu menemää ennen ku ehkä sit kesällä.

Näistä varmasti kuullaan vielä.

-Laura-